Neea kerää tarroja pottailusta, ja yhtäkkiä on innostunut siinä niin huimasti, että paperi tulee täyteen hujauksessa!
Jokaisen täysinäisen paperin jälkeen neiti saa itse ostaa kaupasta jotain pientä, ja yksi ostoksista oli ensimmäiset omat muovailuvahat.
Alkuun Neea oli hyvinkin epäileväinen koko vahasta, se ei tainnut tuntua kovin kivalta käsissä, mutta innostui kyllä nopeasti ja syntyi hienoja kiviä yms. :)
Meillä on Liisan kanssa tapana innostua erilaisista käsitöistä aina aika ajoin potenssiin sata, ja sitten usein se innostus laantuu ennenkuin mitään ehtii tapahtua (esim. viime keväänä vielä lumiaikana päätimme värjätä lankaa luonnonmateriaaleilla, ja kattilakin hankittiin rompetorilta, mutta arvatkaa kiinnostiko homma enää silloin, kun lumet sulivat...).
No näin on käynyt taas, mutta olemme edistyneet ja tehneetkin jotain.
Ja onnistuneet siinä!
Kai :D
Sisarusrakkautta.
Miia käy nykyisin avoimessa päiväkodissa kahdesti viikossa.
Tässä yksi tuotos, joka on kotiin saakka päässyt.
Kaksi pientä peikkolasta istuu kärpässienen alla.
Kuulemma Miia ja Aaro siellä.
OtsiPotsi kasvaa kohisten.
Nyt ryömitään, ja se muuten tapahtuu LUJAAA.
Ei mene kauaa, kun poika on kiitänyt paikasta a paikkaan b.
Kaikki lattialla oleva syödään saletisti, joten barbiekengät ja muut on kerättävä saletisti pois.
Paperisilpusta puhumattakaan!
Konttausasentoa haetaan, samoin istumista.
Istumassa pysyy, kun siihen laitetaan.
Hampaita suussa on yksi.
Ja lopuksi uhmakas pikkuneitimme.
Mahdoton tirppa <3.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti